”Vaikka joku henkilö johnaki eläinasus ja leikitähä nottoot joku elukka”:eteläpohjalaiskielenkäyttäjien murresanatietoisuus

Tiivistelmä. Pro gradu -työssäni tutkin eteläpohjalaislukioikäisten murresanatietoisuutta. Selvitän, miten Etelä-Pohjanmaan murteen sanoja tunnistetaan, miten kolmen eri paikkakunnan informanttien vastaukset eroavat toisistaan ja millaiset kielenkäyttö-kielenkäyttäjäjatkumot muodostuvat sekä murresanoille että informanteille eli miten sanat ja vastaajat asettuvat nelikohtaiseen taksonomiaan. Muodostamani nelikohtainen kielenkäyttö-kielenkäyttäjäjatkumo havainnollistaa, millainen murresanatietoisuus lukioikäisillä eteläpohjalaisnuorilla on ja millainen asema Etelä-Pohjanmaan murteen sanoilla on informanttien idiolekteissä. Tutkimukseni teoreettinen tausta on kansanlingvistiikassa ja kansandialektologiassa. Laadullista sisällönanalyysiä käyttäen muodostan murresanantunnistustestillä keräämästäni aineistosta nelikohtaisen taksonomian, jonka ydin on Dennis R. Prestonin luokittelussa. Saavuttamattomuus-, spontaanius-, aavistus- ja mukaisuusluokat muodostavat tutkimukseni kielenkäyttö-kielenkäyttäjäjatkumon. Saavuttamattomuusluokkaan lukeutuvat sellaiset vastaukset, ettei murresanalle ole annettu merkitystä. Spontaaniusluokassa informantti lienee antanut vastauksensa siten, että hän on kiinnittänyt huomionsa kysytyn murresanan yksityiskohtiin eli esimerkiksi foneemeihin. Aavistusluokan merkityksenannot ovat lähes Suomen murteiden sanakirjan mukaisia, ja mukaisuusluokkaan lukeutuvat merkitykset ovat sanakirjan mukaisia. Aineistonani on 20 murresanalle vastatut merkityksenannot, jotka jaottelen jatkumolle ja joiden luokittelun perusteella muodostan myös eteläpohjalaisinformanteille jatkumot. Murresanojen ja informanttien jako johonkin jatkumon luokkaan tapahtuu käytännössä laskemalla tietyn luokkaisten vastauksien frekvenssejä. Tutkimukseni osoittaa, että Etelä-Pohjanmaan murrealueen lukioikäisten murresanatietoisuus on spontaanin saavuttamaton. Tämä tarkoittaa sitä, että informantit ovat antaneet murresanoille enimmäkseen spontaaniusluokkaan lukeutuvia merkityksiä tai he eivät ole antaneet merkityksiä ollenkaan. Kielenkäyttö-kielenkäyttäjäjatkumoiden hajonta Seinäjoen, Lapuan ja Ilmajoen seudun lukioikäisten kesken ei ole mittava, eli myös eri paikkakunnilla murresanatietoisuus on spontaanin saavuttamaton. Myös murresanat jakautuvat jatkumolle spontaanius- ja saavuttamattomuuspainotteisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa murresanoista on tuntemattomia eteläpohjalaislukioikäisille eli murresanatietoisuus lienee väistyvää. Murresanojen ja informanttien kielenkäyttö-kielenkäyttäjäjatkumot ovat kuitenkin liukuvia ja voivat muuttua, koska murresanoille annetut merkitykset eivät liene tarkkarajaisia esimerkiksi siksi, ettei tutkimuksessa ole huomioitu murresanantunnistustestissä kysyttyjä taustatietoja ollenkaan. Taustatiedot nimittäin saattavat vaikuttaa murresanatietoisuuden tuloksiin. 57 informantin otanta antanee suuntaa kuitenkin sille, että vain Etelä-Pohjanmaan murrealueella käytössä olevat, Suomen murteiden sanakirjan mukaiset murresanojen merkitykset lienevät väistyviä eivätkä sisälly juurikaan lukioikäisten murresanatietoisuuteen